:
Käyntiosoite Vanha Suurtori 7
20500 TURKU
Puhelin (02) 262 0900
Internet http://www.joulukaupunki.fi
Sähköposti
Kauppakamarin jäsen

Toimiala

Tapahtumatuotantoa, nähtävyys

Kuvaus

Ensimmäisestä adventtiviikonlopusta Nuutinpäivään asti Turku on Suomen joulukaupunki. Vuosittain näihin kuuteen jouluisaan viikkoon mahtuu noin 400 tapahtumaa.

Lisätietoa Turun kaupunginhallitus julisti vuonna 1996 Turun Suomen joulukaupungiksi. Suuri osa joulunajan tapahtumista on suunnattu koko perheelle ja erityisesti lapsille. Ohjelmassa on muun muassa konsertteja, teatteria, näyttelyitä sekä joulupajoja ja -kursseja. Joulukaupungin luomiseen osallistuvat seurakunnat, erilaiset yhdistykset, kauppakamari, kauppiaat, hotellit, kaupungin eri laitokset, ammattilaiset ja harrastajat.

Turun keskusta ja jokiranta koristautuvat vuosi vuodelta yhä näyttävämpään juhlavalaistukseen. Saariston joulupöydässä tuore hauki on keskeisin jouluherkku kinkun sijaan. Turkulaiseen jouluun kuuluu edelleen monia viime vuosisadan aikana kehittyneitä julkisia joulunviettotapoja. Nykyajan lapset ihastuvat samalla lailla tavaratalojen jouluikkunoihin kuin heidän isovanhempansa aikoinaan omassa lapsuudessaan.

HUOMENNA JOS JUMALA SUO...

Tunnetuin joulunajan tapahtuma lienee joulurauhan julistus Brinkkalan talon parvekkeelta. Perinne alkoi keskiajalla, jolloin joulurauhaa julistettiin "Raatihuoneen ovista ja ikkunoista". Turun palossa vuonna 1827 Raatihuone tuhoutui, ja Brinkkalan talo kunnostettiin raatihuoneeksi.

Aluksi julistukset tapahtuivat talon porttikäytävän yläpuolella olevasta keski-ikkunasta. Myöhemmin rakennukseen lisättiin parveke, jolta joulurauha julistettiin ensimmäisen kerran jouluaattona vuonna 1886. Alkujaan joulurauha luettiin vain ruotsiksi, mutta vuonna 1711 tapahtui "kauhea onnettomuus, että joulurauha oli tullut julistetuksi paitsi ruotsin myös suomen kielellä". Nykyään tilaisuus on kaksikielinen.

TUOMIOKIRKON JOULUKUUSI

Turun tuomiokirkon eteen pystytettiin vuoden 1900 jouluna Suomen ja tiettävästi myös maailman ensimmäinen julkinen joulukuusi, joka oli valaistu sähkölampuilla. Kuusi toi valoa muuten synkkään tunnelmaan: Venäjä oli aloittanut toimenpiteet, joilla se aikoi murtaa Suomen erillisaseman valtakunnassa. Jokavuotiseksi kuusiperinne vakiintui vasta 1930-luvulla. Siitä lähtien valaistu kuusi on ollut joka joulu kirkon edessä vain eräitä poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

Turkulaiseen jouluun kuuluu kuusen ikäarvio. Tuomiokirkon eteen pystytettävä joulukuusi on noin 25 metriä pitkä, ja kaadon yhteydessä kuusesta sahattu kiekko kertoo kuusen iän. Yleensä kuuset ovat olleet 60–100-vuotiaita, vanhin kuitenkin jopa 120-vuotias. Joulun jälkeen kuusen runko käytetään hyödyksi. Kuusista on tehty muun muassa pihakalusteita ja kukkapöytiä, ja joulukuusta on käytetty Suomen Joutsenen kunnostuksessakin.

TURUN JOULUKATU JA KORISTELLUT NÄYTEIKKUNAT

Ensimmäisen kerran jouluvalot syttyivät Aura- ja Humalistonkadun väliselle osuudelle Yliopistonkatua vuonna 1948. Joulukatu saavutti heti pysyvän aseman turkulaisessa joulussa, ja kadun jokavuotisista avajaisista tuli koko kaupungin odottama tapahtuma. Havuköynnöksin ja valoin koristellulla kadulla kaupunkilaisille tarjottiin jouluista ohjelmaa ja kilpailuja sekä tietenkin mahdollisuus nähdä joulupukki.

Jo ennen joulukadun syntyä Turun kauppiaat koristivat liikkeensä jouluksi. Tapa sai alkunsa, kun viime vuosisadan alussa näyteikkunoita alettiin kehystää jouluksi katajaköynnöksillä, ja myöhemmin koristeluun liitettiin myös sähkölamput. Koristelusta tuli miltei kilpavarustelua, ja vuonna 1916 Maariankadulla sijaitsevassa Kaarlo Lamoisen lelukaupassa nähtiin koristemaalari Heimovaaran tekemä jouluasetelma, jossa oli tonttuja ja joulupukki taustanaan maalattu Lapin maisema.

1920-luku toi mukanaan niin sanotut liikkuvat jouluikkunat, jotka herättivät ihastusta kaupunkilaisissa ja varsinkin lapsissa. Satumaailmat leikkikalukaupan tai tavaratalojen ikkunoissa kiehtovat lapsia vuodesta toiseen.

Lähde: www.joulukaupunki.fi
Kauppalehden Menestyjä 2014 Suomalaista laatua, AAA luokitus